Opetushallitus vastaa MAOL ry:n liittokokousponteen

Opetushallitus on vastannut MAOL ry:n liittokokousponteen liittyen lukion opetussuunnitelman päivitysprosessiin:

 

 

Opetushallituksen opetussuunnitelmaperustetyön aikataulu on sidottu eduskunnan hyväksymään uuden lukiolain ja hallituksen hyväksymän lukioasetuksen voimaantuloon.

 

Opetussuunnitelman perusteita valmistelevan työryhmän jäsenet on kutsuttu tähän mielestämme tärkeään työhön vapaaehtoisuuden pohjalta. Siitä on ja oli mahdollista myös kieltäytyä. Meille ja koko lukiokentälle opettajien mukanaolo valmistelutyössä on ehdottoman tärkeää. Opetushallitus ei valitettavasti pysty taloudellisten resurssien puuttuessa korvaamaan opettajien työnantajille menetettyä työaikaa, ja olemme todella harmistuneita siitä, jos kuntatyöantaja pidättää opetussuunnitelman laadintaan osallistuneiden opettajien palkkoja. Oletuksemme on, että työnantaja myös hyötyy valtakunnalliseen opetussuunnitelman kehittämiseen osallistuneiden panoksesta. Paikallinen opetussuunnitelmatyö käynnistyy välittömästi OPS:n perusteiden valmistuttua.

 

Ystävällisin terveisin

Leo Pahkin
opetusneuvos

 

 

 

Puheenjohtaja Leena Mannila
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

Olitte toivonut vastausta MAOL:n liittokokousponnessa esitettyihin Lukion opetussuunnitelman perusteprosessiin liittyviin huolenaiheisiin. Tässä muutamia näkökulmia asiaan:

 

Kuten opetusnevos Leo Pahkin viestissään toteaa, Opetushallituksen opetussuunnitelmaperustetyön aikataulu on sidottu eduskunnan hyväksymän uuden lukiolain ja hallituksen hyväksymän lukioasetuksen voimaantuloon. Eduskunta hyväksyi lukiolain 21.6.2018 ja tasavallan presidentti vahvisti sen 10.8.2018. Lain valmisteluvaiheessa monet tahot esittivät eduskunnan sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuuksissa yhtä lisävuotta lain toimeenpanoon, jolloin sen mukainen opetus olisi alkanut syksyllä 2022. Eduskunta kuitenkin päätti, että Opetushallituksen tulee hyväksyä lain 12 §:n mukaiset opetussuunnitelman perusteet niin, että niiden mukaisesti laadittavat opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1.8.2021. Hallitus puolestaan antoi valtioneuvoston asetuksen lukiokoulutuksesta 4.10.2018. Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteluissa tavoitteeksi asetettiin, että uudet lukion opetussuunnitelman perusteet julkistetaan Opetushallituksen järjestämillä lukiopäivillä marraskuussa 2019. Tämä tavoite asetettiin sen takia, että paikalliselle opetussuunnitelmatyölle jäisi riittävä aika. Käytännössähän paikallisten opetussuunnitelmien on oltava valmiit marraskuussa 2020, jolloin peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset alkavat vierailla lukioissa tutustumiskäynneillä pohtiessaan seuraavan kevään yhteishaun valintojaan.

 

Em. päivämäärät asettavat aikaraamit lukion opetussuunnitelman perustetyölle. Käytännössä opetussuunnitelman perusteet laaditaan koulutermein lukuvuoden 2018–2019 aikana. Saadakseen nimenomaan paikalliselle opetussuunnitelmatyölle mahdollisimman hyvin aikaa Opetushallitus on toiminut ennakoivasti ja aloittanut perusteyön valmistelun jo toukokuussa 2018. Viimeistelty versio perusteista on saatava valmiiksi kesäkuussa 2019, jotta perusteet ehditään kääntää ruotsiksi, viedä Opetushallituksen hallintokäsittelyyn sekä taittaa ja painaa ennen marraskuuta 2019. Opetushallituksen asiantuntijat arvioivat, että perustetyön aikataulu on nopein mahdollinen, mutta myös riittävä huolellisen perustetyön tekemiseen sekä yhteistyön tekemiseen eri aineiden välillä.

 

Opetushallitus on asettanut tavoitteeksi innostavan, osallistavan ja lukio-opetusta eheyttävän Lops2021-prosessin. Erityistä huomiota on kiinnitetty lukioväen ja sidosryhmien osallistamiseen mm. seuraavin keinoin:

 

– Aloituskysely kaikille lukioille, maakuntakiertue, sidosryhmäseminaari, Ylioppilastutkintolautakunnan, Suomen Lukiolaisten Liiton ja Aineopettajaliiton kanssa järjestettävät seminaarit, lausuntopyynnöt, verkkokommentointi

– Lops-perusteiden työryhmät, joissa on asiantuntijoita keskeisiltä lukiokoulutuksen asiantuntijatahoilta: yhteensä 23 työryhmää, joissa on Opetushallituksen omien asiantuntijoiden lisäksi 200 ulkopuolista asiantuntijaa

– Ohjausryhmä, jossa 20 jäsentä

– Lukioiden kehittämisverkosto, jolle esitetään kahden vuoden jatkoa Lops2021-prosessia varten

– ePerusteet-palvelu, joka muotoillaan asiakaslähtöisesti paikallista Lops-työtä varten

 

Opetusneuvos Pahkinin vastauksen mukaisesti Opetushallitus pitää erittäin tärkeänä lukiokoulutuksen arjen asiantuntijoiden sekä tutkimuksen edustajien mukanaoloa Lops-prosessissa. Siksi Opetushallitus halusi perustaa työryhmät, joita edellisellä Lops-kierroksella ei perustettu, vaan lukioväkeä kuultiin erillisessä kuulemistilaisuuksissa sekä kirjallisten lausuntojen ja kommentoinnin avulla. Työryhmien perustaminen mahdollistui Opetushallituksen asiantuntijoiden ennakoivan työn ansioista. Työryhmien jäseniltä oli kysytty mahdollisuutta osallistua työryhmätyöhön jo kesäkuussa. Näin työryhmät saatiin kokoon ja työryhmien asettamiskirje voitiin antaa jo syyskuun alussa. Työryhmät pääsivät aloittamaan työnsä tasan viikko asetuksen antamisen jälkeen eli 11.10.2018. Työryhmien jäsenet kutsuttiin nimenomaan vapaaehtoisuuden pohjalta; työstä on ja oli mahdollista myös kieltäytyä. Aikataulu saattaa näyttää kiireiseltä niiden työryhmiin lupautuneiden kannalta, jotka eivät ole syystä tai toisesta pystyneetkään antamaan panostaan työryhmätyöhön syksyn aikana esimerkiksi omista henkilökohtaisista työkiireistään johtuen. Jokaiselta työryhmään kaavaillulta henkilöltä kysyttiin erikseen mahdollisuudesta panostaa työryhmän työhön. Tuolloin oli jo tiedossa aikataulu kokouksineen, määräaikoineen ja kokousten välissä tarvittavine panostuksineen. Osa kysytyistä ei halunnut lähteä mukaan työryhmätyöhön esimerkiksi omaan aikapulaansa vedoten ja heidän tilalleen kysyttiin ja saatiin muita henkilöitä. On myös hyvä tiedostaa, että tarkoitus ei ole kirjoittaa opetussuunnitelman perusteita kokonaan alusta, vaan hyödyntää myös niitä hyviksi havaittuja elementtejä, joita on niin opetussuunnitelman perusteiden yhteisessä osassa kuin oppiaineosuuksissakin. Työryhmien funktiona on edistää osallisuutta Lops-työssä sekä tuoda jäsenten asiantuntemus ja evästys Lops-työn käyttöön ja kentän ja tutkimuksen ääni kuuluviin. Työryhmien konkreettisena tehtävänä on valmistella yhdessä Opetushallituksen vastuuhenkilöiden kanssa luonnokset Lops2021-perusteista työryhmän edustaman oppiaineen tai teeman osalta. Luonnosten tekoon on aikaa helmikuun 2019 loppuun asti, jonka jälkeen perusteluonnos lähtee lausunnoille ja verkkokommentointiin noin kuukaudeksi. Tämän jälkeen perusteita viimeistellään noin kahden kuukauden ajan.

 

Mitä tulee rahoitukseen, niin Opetushallituksen Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus -yksikkö on suunnannut kaikki käytössään olevat kehittämisrahansa työryhmätyöhön. Niillä maksetaan 200 ihmisen matkat ja kokouskulut, mutta emme valitettavasti pysty taloudellisten resurssien puuttuessa korvaamaan opettajien työnantajille menetettyä työaikaa. Kuten Leo Pahkin mainitsi, olemme todella harmistuneita siitä, jos työnantaja pidättää opetussuunnitelman laadintaan osallistuneiden opettajien palkkoja. Käsityksemme on, että myös työnantaja hyötyy valtakunnalliseen opetussuunnitelman kehittämiseen osallistuneiden panoksesta eikä tiedossamme ole tapauksia, joissa palkkoja olisi pidätetty. Lienee sanomattakin selvää, että työryhmien jäsenten kuten myös Opetushallituksen omien asiantuntijoiden työtä ja yhteistyötä arvostetaan Opetushallituksessa suuresti. Opetushallitus haluaa laadukkailla opetussuunnitelman perusteilla nimenomaan edistää sitä, että Suomen lukioissa tarjottava opetus on erittäin korkeatasoista.

 

Ystävällisin terveisin

Petri Lehikoinen
Opetusneuvos, yksikön päällikkö
Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus
Opetushallitus