Lupa kysyä ja ihmetellä

Lauantainen pakkaspäivän aamu kokosi yhteen tutkivasta oppimisesta kiinnostuneita opettajia Porvooseen Pääskytien kouluun. Koulutukseen osallistuneet opettajat työskentelivät kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta yläkouluun. Koulutus oli toinen päivä “Toiminnallinen ja kokeellinen työskentely varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa” -koulutusta, jossa perjantaina keskitytään matematiikkaan ja lauantaina luonnontieteisiin.

 

Tavoitteemme oli koulutuspäivän aikana tuoda tietoa konkreettisten esimerkkien kautta siitä, miten tärkeää ja luontaista lapsille (ja vanhemmillekin oppijoille) on käyttää omia aistejaan, havainnoida, vuorovaikuttaa ja sitä kautta luokitella asioita. Tutkimalla ja havaintoja tekemällä voi synnyttää uteliaisuutta, innokkuutta, sinnikkyyttä ja pitää yllä lapsille luontaisia tutkijan taitoja. Herättelimme koulutettavien aisteja ja luokittelimme mm. erilaisia nappeja.

 

Toiminnallisuus koulutus

 

MAOL ry:n ja Tiedeopetusyhdistys ry:n järjestämä koulutus sai sysäyksen viime keväänä Örössa, kun joukko luonnontieteistä innostuneita opettajia mietti, miten saataisiin lasten luontaisen ihmettelyn ja tutkimisen ilo jatkumaan peruskoulun loppuun ja siitä jopa ammattiin saakka. Joukko oli vakuuttunut siitä, että yksi keino mielenkiinnon ylläpitämiseen voisi olla lasten ja nuorten omien kysymysten käyttö opetuksessa. Aivan liian usein me opettajat sivuutamme oppilaiden kysymykset, vaikka niistä voisi saada todella mielenkiintoisia keskusteluja aikaiseksi. Lasten kysymysten loppuminen sai aikaan keskustelua myös Porvoon koulutettavien keskuudessa. Eräällä opettajalla oli tähän hyvä idea. Hän oli keksinyt palkita oppilaat esim. tsemppitarralla jokaisesta hyvästä kysymyksestä. Kysymykset saattoivat koskea vaikkapa tekstissä olevaa vaikeampaa sanaa tai jotain laajempaa ilmiötä. Opettajalla ei tarvitse olla valmista vastausta.

 

Tutkivan oppimisen koulutusta on lukuvuoden 2018-2019 aikana pidetty Oulussa, Seinäjoella, Tampereella ja Porvoossa. Kevään aikana on tarkoitus kouluttaa varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opettajia vielä usealla eri paikkakunnilla. Koulutusohjelmamme periaatteet on saatu vertaamalla nykyistä opetussuunnitelmaa Yhdysvalloissa jo 1960-luvulla kehitettyyn SCIS-ohjelmaan (Science Curriculum Improvement Study), mikä tarkoitti paluuta tutkivan oppimisen juurille.

 

Opetussuunnitelmassamme on melko paljon vaikutteita tästä amerikkalaisten tutkijoiden ja opettajien pitkäjänteisellä työllä kehitetystä menetelmästä. Menetelmä antaa käsitteille ja työtavoille selkeät rakenteet.

 

Tutkiva oppiminen

 

Koulutukseen osallistuneet opettajat pääsivät kokeilemaan käsitteiden luokittelua opetussuunnitelman avulla. Käsitteitä oli paljon ja ne olivat vaikeasti hahmotettavissa, sillä selkeää rakennetta ylä- ja alakäsitteisiin ei opetussuunnitelmasta löydä. Tästäkin näppärät koulutettavat keksivät version, joka olisi mahdollista toteuttaa oppilaiden kanssa luokkahuoneessa:

Tehdään luokan seinälle puu tai jopa metsä puiden rungoista. Aina, kun opitaan uusi käsite, voidaan puun oksalle laittaa lehti, jossa käsite lukee. Samalle oksalle kootaan rinnakkaiskäsitteet. Näin käsitteiden verkosto (tai käsitekartta) tulisi näkyväksi ja keväällä lukuvuoden päättyessä nähdään selkeästi, mitä kaikkea lukuvuoden aikana on opittu laaja-alaisten taitojen ohella.

 

käsitepuu

 

Myös laaja-alaisista taidoista syntyi keskustelua. Miten opettaa arvoja, asenteita, yhteistyön taitoja, päättelyn taitoja ja elämän merkityksen löytämisen taitoja (iloa ja ihmettelyä) kirjoista tai työkirjoja täyttämällä. Tässäkin tutkivalla oppimiselle, aisteilla, havainnoilla ja yhdessä tekemisellä on paikkansa.  Tutkivan oppimisen toteutustapa herättää oppilaiden sisäisen tutkijuuden (sisäinen motivaatio) ihmettelevien kysymysten kautta ja edesauttaa ajattelun taitojen kehittämistä. Kriittinen ajattelu johtaa kestävän kehityksen mukaisiin arvoihin ja toimiin ja on siten asennekasvatuksen perusta. Kestävän kehityksen mukaiset asenteet ovat tulevaisuudessa tarvittava ominaisuus, mikäli haluamme säilyttää maapallomme elinkykyisenä.

 

Kiitos kaikille koulutukseen osallistuneille.

Terhi Ahonen ja Tiina Kiviluoto

 

Laajempi artikkeli koulutuksesta julkaistaan Dimensiossa.

 

Kiinnostuitko koulutuksesta? Lisätiedot ja ilmoittautuminen