Tuntijako
Koulussa annettavan opetuksen kokonaismäärästä, oppiaineista ja opetustuntien jakamisesta oppiaineiden kesken päättää valtioneuvosto. Opetusta ei sidota tiukasti vuosiluokkiin, vaan se tehdään opetuksen järjestäjän tai koulun opetussuunnitelmassa. Lisäksi kouluille jää jonkin verran vapauksia peruskoulun valinnaisaineiden ja lukion koulukohtaisten kurssien opetustuntimääristä päättämisessä, tuntien sijoittelussa kouluvuosille ja opetussisältöjen valinnassa.
Peruskoulun tuntijako (asetus 1435/2001)
Matematiikan sekä fysiikan ja kemian kokonaistuntimäärät eivät nimellisesti muuttuisi.
Matematiikassa ylempi nivelkohta muuttuisi takaisin luokkien 5 ja 6 välistä 6:nnen ja 7:nnen väliin. Luokilla 7-9 matematiikkaa olisi 11 vvkt, mikä käytännössä merkitsisi yhden tunnin siirtämistä alaluokilta yläluokille verrattuna nykyisin tavallisimpaan jakoon: 3+3+4 = 10 vuosiviikkotuntia yläluokilla.
Fysiikassa ja kemiassa yläluokille esitetään edelleen yhteensä 7 vvkt. Alaluokilta fysiikka ja kemia poistuisivat oppiaineina. Niitä opetetaan vastedes integroituina ympäristöoppiin. Alempi nivelkohta muuttuu luokkien 2 ja 3 väliin. Ympäristö- ja luonnontietoaineiden kokonaistuntimäärä ei muutu.
Lukion tuntijako (asetus955/2002)