Palveluksessanne

Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Kesän 2017 aikana kypsyi päätös jättää Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin työ.  Samalla pohdin mielessäni, että jotain pientä voisi vielä työelämässä tehdä, mutta sen olisi oltava mielenkiintoista.  MAOL:sta tulleeseen kutsuun oli helppo vastata myöntävästi. MAOL tekee merkittävää työtä ja siinä on kiinnostavaa olla mukana.

 

Aloitin MAOL:ssa joulukuun alussa osa-aikaisena kehitysjohtajana, eläköitymisharjoittelulle jää näin hiukan  aikaa.

 

Olen aina tarttunut herkästi uusiin mielenkiintoisiin asioihin työelämässä. Se on johtanut monenlaisiin työtehtäviin opettajauran lisäksi. Opettajien täydennyskoulutusta Turun yliopistossa ja Opetushallituksessa, näyttelysuunnittelua ja yritysyhteistyötä Heurekassa, Tekniikan museon johtamista, oppimisympäristöjen kehittämistä taas Opetushallituksessa kaikkia yhteensä reilut viisitoista vuotta. Ylioppilastutkintolautakunta kiinnosti tietäessäni digitutkinnon kurkistelevan ovella ja siellä kului viisi vuotta. Kaikki työt ovat erilaisuudestaan huolimatta olleet omalla tavallaan erittäin mielenkiintoisia ja niistä on oppinut paljon.

 

Elämä on paljon muutakin kuin työtä. Harrastan monenlaista, vaikka aika ei oikeasti riitä kaikkeen. Matkustan aina, kun mahdollista, luen paljon kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä, valokuvaan, kesät mökkeilen tiiviisti kaikkine perinteisine mökkipuuhineen. Käsitöiden osalta minulla on enemmän intoa kuin taitoa, mutta sukkia syntyy tasaista tahtia ja tuliterän ompelukoneen käyttöharjoittelu on meneillään.

 

Koulutuksessa on tapahtumassa melkoinen murros. Opetussuunnitelmat ovat vielä sisäänajovaiheessa ja ne edellyttävät uudenlaisia tapoja toimia sekä perusopetuksessa että lukiossa, uusi lukio tulee vauhdilla, ammatillisen koulutuksen reformi käynnistyy vuoden vaihteessa ja ylioppilastutkinto digitalisoituu ja uudistuu muutenkin.

 

MAOL:a ja muita pedagogisia ainejärjestöjä  tarvitaan pitämään huolta mm. siitä, että opettajat jaksavat tämän myllerryksen keskellä. Matemaattinen osaamistaso täytyy saada nousuun, se on koko maan yhteinen etu.  Jatkuvasti uutisoidaan teköälystä ja robotiikasta, jotka muuttavat (työ)elämää. Niin varmasti käykin, mutta kumpikaan näistä asioista ei tapahtu itsestään, muiden muassa nuo asiat edellyttävät teknologiaa osaavia ihmisiä enenevässä määrin.

 

Luonnollisesti tarvitsemme paljon muutakin osaamista: kielitaitoa, eettistä ajattelua, historian tuntemusta, ajattelun taitoja jne.  Oppilaiden ja opiskelijoiden laaja-alaisesta yleissivistyksestä tulee pitää huolta sekä perusopetuksessa että lukiossa. Se onnistuu vain osaavien opettajien työllä. Heidän jaksamisestaan täytyy pitää huolta ja MAOL:lla on siinä oma merkittävä roolinsa jäsentensä etua ajavana järjestönä. Myös MAOL:n on kuitenkin uudistuttava ja löydettävä uusia väyliä vaikuttaa asioihin, jotta yhteinen viestimme etenee. Nämä asiat mahdollistuvat vain jäsenistön aktiivisella yhteistyöllä.

 

Paljon ajatuksia on jo ehtinyt tulla, kun olen pari kuukautta ehtinyt maistella ajatuksissani  uusia tuulia.

 

MAOL tulee jatkossa näkymään entistä enemmän myös sosiaalisessa ja muussakin mediassa. Yhteistyö muiden pedagogisten ainejärjestöjen kanssa on tärkeää, sekä Suomessa, mutta myös kansainvälisesti. Yhteisiä tilaisuuksia tarvitaan, kerhojen rooli on merkittävä asioiden edistäjänä. Eri kouluasteiden tarpeet pitää ottaa huomioon myös MAOL-toiminnassa entistä enemmän unohtamatta myös ruotsinkielisiä opettajiamme.

 

Perusopetuksen alaluokilla perehdytään jo fysiikan ja kemian kokeelliseen luonteeseen pienin kurkistuksin ja matematiikan kumulatiivisuus vaikuttaa varhaiskasvatuksesta alkaen. Toivottavasti saamme matemaattisista aineista ja niiden oppimisesta kiinnostuneita luokanopettajia mukaan MAOL-toimintaan. Koulutusten tarve on jatkossakin valtava, niitä tarjotaan ja pyritään lisäämään.

 

Yhteistyöllä saamme asioita aikaan. Yhdessä olemme aina enemmän kuin yksin.

 

Kaisa Vähähyyppä
MAOL:n kehitysjohtaja

Luokat
    • Ei kategorioita
  • Uutisarkistot